Purentatoimintahäiriöt

Arvion mukaan jopa yli puolet suomalaisista kärsii purentavirheiden oireista. Nämä saattavat ilmetä lapsilla yhtä hyvin kuin aikuisilla. Yhteistä kaikille näille oireille on, että niitä pidetään usein luonnollisina eikä niiden syitä osata lähteä etsimään riittävän ajoissa. Purentavirheiden yleinen esiintyminen johtuu siitä, että hampaillamme ei ole nykyisin riittävästi töitä. Hampaat eivät kulu luonnnollisella tavalla pehmeän ravinnon pureksimisessa. Ihmisen hampaat on kuitenkin luotu kulumaan tasaisesti. Siksi tulisikin syödä monipuolista ruokaa, pureskella ruoka kunnolla suun molemmilla puolilla ja välttää epänormaaleja pureskelutottumuksia.

Purentakiskosta nopeaa apua

Purentavirheen hoidon ensimmäisenä tehtävänä on kipujen lieventäminen. Tähän pyritään lihaksia rentouttamalla käyttämällä erilaisia fysikaalisia hoitomuotoja- purentakiskoa, lihasharjoitusta, lämpöhoitoa, hierontaa tai lihaksia rentouttavia lääkkeitä. Purentakisko on on nopea puremalihasten rentouttaja. Purantakisko on akryylimuovista valmistettu ja istuu täsmällisesti joko ylä- tai alaleuan hampaisiin. Purtaessa kisko vastaa tasapainoisesti vastaleuan hampaisiin. Kisko ei kuitenkaan korjaa purentavirhettä lopullisesti.

Purennan hionta

Purennan varsinainen korjaaminen tapahtuu yleensä hiomalla hammaskiilteestä ja paikoista pois pieniä määriä, jolloin alaleuka saadaan oikeaan asentoon yläleukaan nähden eli hampaita 'kulutetaan' tasaisesti. Hionnassa kiillettä poistetaan niin vähän, että potilas ei yleensä huomaa mitään eroa entiseen. Sen sijaan ero tuntuu leukanivelissä ja puremalihaksissa - positiiviseen suuntaan.

Oikomishoito

Radikaalein muutos saadaan toki aikaan oikomishoidolla. Kasvuaikana voidaan vaikuttaa hampaiden oikomisen lisäksi myös leukojen oikeisiin kasvusuhteisiin. Aikusiällä tähän voidaan vaikuttaa ainoastaan kirurgialla. Hampaiden oikominen tosin onnistuu hyvin kaikenikäisillä.

Proteettinen hoito

Myös puuttuvat ja poistetut hampaat aiheuttavat purentahäiriöitä. Muutokset hammasrivissä tulisikin korvata joko kiinteillä tai irtoproteeseilla eli sillalla, implanteilla, osa- tai kokoproteeseilla.

Asiantuntijat: